Flogistonista puukaasuun

 Kuivan puun palaminen on kaoottinen, vaikeasti hallittava tapahtuma. Suuri lämpöteho on haaste lämpöä varastoivalle massalle. Vaikka palamisen hyötysuhde on korkeampi nopeassa palossa niin suurempi osa osa energiasta karkaa piippuun. Sopiva polttopuun kosteus yhdistettynä alapaloon luo viivästetyn palon pitkällä liekillä jossa syntyy välivaiheina vetyä ja hiilimonoksidia. Hitaamman palon aikana energiaa johtuu suhteessa enemmän savukanaviin kuin ilmaa vaikka itse kemiallisen prosessin hyötysuhde laskee suuremman vesipitoisuuden takia.  Optimaalinen puun kosteus on n. 20 %.

Jos ajatellaan koko vuoden polttopuut sujettuun tilaan jossa pieni paloaukko niin eikö prosessi olisi jatkuva-polttoinen ja tasainen lämmönlähde ? Puussa on happea 41%, ja vetyä 6 %. niiden palo on tasaisesti nopeutuva prosessi positiivisella takaisin-kytkennällä syntyvän lämmön takia. Puun energiasisällöstä 33 % tulee vedystä. Lopulta pienestä paloaukosta tulee ulos hiilimonoksia ja vesihöyryä kiihtyvästi ja palaminen on epätäydellistä.

Pyrolyysin ja puukaasun kemia.

Toisiopalo takassa. Tosioilman otto kaksois-seinämän välistä.

Takkatulipesa
by luvattula
on Sketchfab

 Puuhella on parhaimmilaan rakennuksen Voimalaitos. Mallissa leivinuunin toisiopalokammona on perinteinen hellan tulipesä.

Kisko Hella-muun
by luvattula
on Sketchfab

Luukun voi tehdä myös kierrätysosista hitsaamalla. Ilmanotto syntyy lasin väljällä sovituksella kehys-uraan. Samalla paloilma jäähdyttää kehystä.

WP_20160208_14_42_04_Pro

Luukkukehys
by luvattula
on Sketchfab

Kiertoilmtakan ilmakierrot. Paloilman otto ulkoa on kyseenalaista. 
Sisäilma on valmiiksi lämpimämpää toisoilmaa ja lisää huonetilojen 
alipainetta.
kiertotakkakuva

Videossa toisioilma tulee takaseinän rei’istä lämmenneenä. Liekkien ylpuolella on valurautaine levy (parila) joka lisää hapen ja palokaasujen sekoittumista pyörteiden myötä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *